Lihapullia, pastaa ja silakkapihvejä

Keräsin kaiken rohkeuteni ja päätin kokeilla lihapullakastikkeen tekoa. Siis oikein sillälailla italialaisen isoäidin tavoi, ensin paistoin pullille pinnan ja sitten lorautin isot määrät tomaattisoosia päälle. Siellä tomaatiliemessä pullat muhivat kypsiksi.
Vastoin kaikkia odotuksia, pullat pysyivät kasassa ja meillä todella oli tarjolla lihapullakastiketta eikä jauhelihakastiketta.

Kastiketta tarjoiltiin pastan kera. Myllyn luomu täysjyväpasta toimi hienosti. En itse voi sitää makaronia tai pastaa, joka on ylikypsää. Nyt unohdin pastan aivan hetken liian pitkään kiehumaan ja olin jo heittämässä kirveen kaivoon. Onneksi täysjyväpastalla on tapana jäädä aina hieman kovapintaisemmaksi, vaikka sitä miten keittelisi. Ei ällöttänyt, vaan sain syötyä helposti.

Samalla ilmeni, että Bee tykkää pastasta aivan valtavasti. Kastikkeet jäi lautaselle, mutta jokaikinen pastapötkylä katosi pojan suuhun.
Tästä riemastuneena kokeilimme eräänä kiireisempänä päivänä uudeksi pikaruokamahdollisuudeksi kaupan tuorepastahyllyn tortellineja. Toimi. Nopeasti valmiit, kelpaa kaikille ja sotkua ei synny juuri lainkaan. 

*

Kalaruuaksi valikoitui tällä viikolla silakkapihvit. Pihvien väliin laitoin tuorejuustoa ja anjovissiivun, leivitin korppujauhoilla. Kypsensin uunissa, sillä pojilla oli kova äitipula ja paistamiseen ei kertakaikkiaan ollut aikaa. Lisukkeeksi muusia.

Lasagnerullat ja leipomisia

Sain tehtyä ne lasagnerullat. Taaskaan ei mennyt ihan ohjeen mukaan, mutta hyviä olivat ja varmasti teen toistekin. Munia ei ollutkaan, joten jätin ne pois. Pinaattia laitoin summanmutikassa. Samoin tomaattikastiketta. Annoin olla uunissa hieman pidempään kuin ohje neuvoi.

*

Innostuin viime viikolla myös leipomaan. Tein kookosomenapiirakan ja porkkanasämpylöitä.

Omenapiirakan reseptin Maan mainiot maut kirjasta, joka kuuluu yhtenä mun luotto keittokirjoihin. Resepti oli varmasti parhaita omppupiiraita joita oon tehnyt.

Sämpylöiden resepti löytyi taas kirjasta Rohkeasti keittiöön! -suomalainen keittiö tänään. Jälleen resepti oli toimiva, vaan leipuri ei. Unohdin niin suolan kuin siirapinkin, tuloksena mauttomia sämpylöitä hienoisella hiivan vivahteella.

Noh. Jos ei sämpylöistä tullutkaan syötäviä, niin ainakin ihanan pehmeitä ja kuohkeita. Ja innostuin taas ajatuksesta tehdä enemmän leipää itse. Pitänee laittaa uuteen harkintaan se Kenwoodin cheffi. 

*

Olen viime ajat käyttänyt leivontaan vain ja ainoastaan täysjyvävehnäjauhoja tai spelttijuahoja. Pannukakku oli ehkä hieman tuhan tuhtia, mutta muuten ovat käyneet aivan kelvosti kaikkeen. Eikä se pannukakkukaan pahaa ollut, mutta jos juhliin tekisin, niin ehkä sitten kuitenkin niillä vähän hienommilla jauhoilla.